sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Seuraavaa reissua odotellessa...

Maaliskuu menee vielä töitä tehden, mutta pääsiäisen jälkeen voin jo pakata rinkkani ja lentää Madridiin. Tarkoituksena jatkaa viime keväistä vaellustani Leónista Santiagoon saakka aloitin suunnittelun takaperin, kun löysin TAP:in edullisen paluulennon Lissabonista kotiin. Laskin, miten paljon aikaa vietämme yhdessä (Portugalissa) ja miten monta päivää tarvitsen vaellukseen ja sen jälkeiseen palautumiseen Espanjassa. Odottelin Norwegianin tarjouksia ja varasin menolennon Madridiin. 

Viime kevään vaelluksen jälkeen ostin isommat vaelluskengät ja pienemmän (45 + 10 litraa) rinkan. Yritän pudottaa rinkan painon itselleni sopivammaksi. Tulevaa Moselin patikkamatkaa ajatellen 8 kg on Finnairin käsimatkatavaran painoraja, joten siihen on päästävä. Koepakkasin rinkan lähes samalla vaatemäärällä kuin viime keväänä. Ilman vaellussandaaleita ja kaupunkivaatteita painoa oli 6 kiloa.

Seuraavia reissuja odotellessa...
Posti toi Amazon.comilta tilaamani Moselin vaelluskartat. Varasimme Arjan kanssa kahden yön majoituksen Bernkastel-Kuesista, josta tarkoituksemme on aloittaa patikkamatka kohti Koblenzia.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hyvää ystävänpäivää!

Olin työasioissa Kaivokadulla ja kävin samalla lounaalla Ravintola Pääpostissa, jossa jälkiruuaksi oli tarjolla Fazerin rapeita viinereitä.

Omalta osaltani työttömän aktiivimallin toteutuminen siirtyy taas hetken eteenpäin, kun työsopimustani jatkettiin maaliskuun loppuun. Torstaina oli niin kaunis ilma, että jätin joogat väliin ja lähdin töiden jälkeen metsään tarpomaan lumikengillä. Huvitti, kun Emma-niminen mäyräkoira loikki umpihangessa välillä vain korvat näkyvissä. Pienessä metsässä onnistun aina harhailemaan niin, etten tiedä suunnista enkä juuri metsän reunoistakaan. Tällä kerralla lenkkini päättyi jonkun taloyhtiön takapihalle iltahämärissä, oli nöyrryttävä ja käveltävä maantietä pitkin kotiin. 

Lauantaina oli hieno keli. Käväisimme kylän talviriehassa ja tapasimme Kaisan porukat, ennen kuin minä lähdin lumikenkineni taas eksyilemään lähimetsään. 

Sunnuntaina kävimme äidin luona ja sen jälkeen Meerin synttäreillä. Koolla oli taas lähes koko klaani (sain parhaani mukaan selittää Hannulle, kuka on kuka) ja eläimet; kaksi isoa koiraa ja kaksi kissaa, joista Sulo pysytteli piilossa. 

maanantai 5. helmikuuta 2018

Viimeinen talvikuukausi

Sweetdecor
Minulle on hommia riittänyt niin töissä kuin vapaallakin, olen tehnyt lumitöitä, siivonnut, käynyt lenkeillä ja vaihdoin pois punaiset verhot ja pöytäliinat. Hannu puolestaan kypsyy hiljalleen kotona olemiseen. Hän kokeili pitkästä aikaa autolla ajoa ja kävimme Länsimäessä torttukahvilla Elisabethin "pajassa" ja vaihtamassa kuulumisia pitkästä aikaa. Innostuimme myös varaamaan majoitukset kesäkuulle Zakopaneen ja Krakovaan. Minulle on siis luvassa peräti kolme vaellusmatkaa!

Perjantaina ajoin töiden jälkeen Lohjalle. Jäin Suville yöksi ja saunoimme Ilonan kanssa sillä aikaa, kun muut olivat vielä luistelemassa. Aamulla kuulin ensimmäisen leipurin lähtevän töihin jo ennen neljää. Noel herätti minut puoli seitsemältä ja yritin pitää hänet alakerrassa, että isommat ipanat saisivat jatkaa uniaan. Aamupäivän vietimme Noelin ja Ilonan kanssa pulkkamäessä. Noel on yhtä hurjapäinen kuin siskonsa, joka pienenä kiljui keinussa "Kovempaa, kovempaa!" Poika laski isoa mäkeä liukurilla koivet kohti taivasta, näkemättä lainkaan, mihin on menossa. Iltapäivällä kävin äidin luona ja vein kynttilän isän haudalle, hänen kuolemastaankin tulee ensi vuonna jo 10 vuotta. Pysähdyin kahden pienen sisaruksen kukkien vuoraamalle haudalle. Lapset kuolivat hiljattain nokkakolarissa.

Illalla sain armottoman sappikohtauksen. Onneksi niitä tulee enää harvakseltaan ja Litalgin aina auttaa. Mietin, olenko viime aikoina syönyt liian raskaita ruokia vai olisiko syynä flunssavirus, tautia on nyt tarjolla vähän joka puolella.

Vapaa-aika kului taas siivotessa ja lumitöissä, eipähän tarvitse lähteä salille punnertamaan. Sukset saivat olla toistaiseksi rauhassa, mutta lähdin lähimetsään lumikenkäilemään. Hankikantoa ei ole, joten kävelin pääosin lumen peitossa olevia polkuja pitkin. Kylässämme riittää koiria ja niin ollen myös koirien lenkkipolkuja. Kävelin ristiin rastiin, kunnes palasin omia jälkiäni pitkin takaisin.

Helmikuun kirja: John Irving "Ystäväni Owen Meany". Joskus tuuntuu, että työpaikan lukupiirin kriteerinä on kirjan paksuus. Onneksi sain lainaksi pokkarin (lähes 700 sivua) junalukemiseksi. Kiehtova kirja, aivan ihana Owen Meany.

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Talvi tuli!

Muutaman järkyttävän tuulisen pakkaspäivän jälkeen saimme lunta tänne Vantaalle ja Helsinkiin. Maailma muuttui heti kauniimmaksi, hiljaisemmaksi ja pakkasesta huolimatta sää tuntui leppoisalta. Hirvittää katsella, kun teinitytöt edelleen kulkevat ulkona tennareissaan nilkat paljaina. Rautatieasemalla näin Novitan Naisten Pankki -langasta tehdyt villasukat, samanlaiset minäkin sain joululahjaksi.

Torstaina menin työkavereitten kanssa töiden jälkeen Riviera-elokuvateatteriin katsomaan Solsidanin. Ennen leffaa ja sen aikanakin saimme nauttia salaateista ja juomista mukavissa nojatuoleissa istuen.
 
Hannun sairausloman aikana omakotiasuminen tuntuu raskaalta, kun kodin sisä- ja ulkotyöt jäävät minun vastuulleni ja vapaa-ajalleni. Onneksi ehdin myös joogatunneille ja ulos nauttimaan talvisäästä. Viikonloppuna eksyin parin tunnin lenkillä Sipoon puolelle ja löysin uusia, mukavia reittejä. Kotimatkalla poimin pajunoksia värikkäiden tulppaanien joukkoon.

Pidin maanantaina vapaapäivän, kävin lenkillä ja tein lumityöt. Iltapäivällä kuskasin Hannun terveyskeskuksen kautta Peijakseen hakasten poistoon. Samalla reissulla kävimme syömässä Koivukylän uudessa nepalilaisravintola Indrenissä.

Viikonloppuna kävin katsomassa äitiä ja ipanoita. Illalla kokeilimme tortilloja Mifusuikale + paputäytteellä, nam! Innostuimme tekemään matkavarauksia; maaliskuussa perinteinen Tallinnan Romantica-paketti ja kesäkuulle lennot Krakovaan. Tähän päädyimme katsottuamme Varsovan lentojen hintoja. Norskin suorat meno-paluulennot Krakovaan maksoivat vain 70€/töö, joten tulee edullisemmaksi ostaa juna/bussiliput paikan päällä, mikäli saamme kutsun Varsovaan. Jos Moselin reissu Arjan kanssa toteutuu, saan ruksattua kolme kohdetta tämän vuoden matkahaavelistasta. 
https://illusiafinland.blogspot.fi/2017/12/matkahaaveet-vuodelle-2018.html
 
Perjantaina kalaa, lauantaina kasvisruokaa ja sunnuntaina vaihteeksi lihaa. Hyvin harvoin teen mitään possusta, mutta nyt kokeilin marinoitua porsaanfilettä uunikasvisten, salvian, sienien ja ilmakuivatun kinkun kera.

Arja sai lääkäriltään huojentavia uutisia ja varasimme heinäkuulle Finskin suorat lennot Frankfurtiin. Nyt alamme suunnitella Moselin vaellusreittejä ja etsiä sopivia majoituksia.

Tammikuun (työpaikan lukupiirin) kirja: Margaret Atwood "Nimeltään Grace". Todellakin kuukauden kirja; 650 sivua! Minä, kuten muutkin, jouduin jonottamaan kirjaa kirjastosta, sillä Atwood on nyt suosiossa vanhoillakin kirjoillaan johtuen elokuvista/tv-sarjoista. Vähän turhan tuhti kirja junalukemiseksi. Pienesti tositapahtumiin pohjautuva tarina vei kyllä mennessään ja kirja oli sujuvaa luettavaa. Ennen lukupiirin kokoontumista en ihan ehtinyt kirjaa loppuun asti lukea, keskusteluissa tuli juonipaljastuksia, mutta se ei estä minua lukemasta hyvää kirjaa loppuun. Saatan tarttua Atwoodiin toistekin.

perjantai 5. tammikuuta 2018

Uusi vuosi 2018!

Keravanjoki 31.12.2017
Vietimme vuodenvaihteen rauhallisesti, kahdestaan kotona. Hannulla ei ole varaa saada mitään tautitartuntoja ennen leikkausta. Tammikuu tulee kulumaan taas sutjakkaasti töissä käyden. Harmittaa, etten ehdi lainkaan Noelia hoitamaan. Sen sijaan saan hoitaa Hannua hänen kotiuduttuaan Peijaksesta. Hänen toivomuksesta tein perunalaatikkoa ja kalkkunaa.

Ajatukset suuntautuvat kevääseen ja tuleviin reissuihin. Suunnitelmissani on Caminon käveleminen Leónista Santiagoon ja sen jälkeen yhteisen loman viettäminen Portugalissa. Löysin edullisen (75€) TAP:n paluulennon, jonka molemmat ostimme. Toukokuu näyttää olevan suosittua loma-aikaa, joten varasimme majoituksia Portugalista. Vasta myöhemmin huomasin, että olemme Lissabonissa Euroviisujen aikaan! Ihme, että yleensä löysimme noinkin edulliset lennot ja majoituksen (105€/3 vrk). Nyt odottelen Norskin tarjouslentoa Madridiin. Sitten alla olevan matkahaavelistan ensimmäinen kohta alkaakin olla lähellä toteutumista.

Loppiainen tuli ja meni. Ei tarvinnut kantaa kuusta ulos, kun ei meillä ollut edes havuja sisällä. Ensi jouluna voisimme harkita kuusen pystyttämistä terassille, jos tässä mökissä vielä asutaan. Tontut ja muut koristeet saivat poistua vinttikomeroon odottamaan seuraavaa adventtia. Maanantaina pidin vapaapäivän ja kuskasin Hannun Peijakseen lonkkaleikkaukseen. En arvannut lähteä mihinkään kotoa, kun odottelin puhelinsoittoa sairaalasta. Ajankuluksi suunnittelin reitin ja laskin budjetin kevään reissulle, tein myös kartan mahdolliseen Moselin vaellukseen. Illalla en jaksanut enää odottaa, kävelin Peijakseen ja ehdin nähdä Hannun ennen vierailuajan päättymistä. Olihan tuo ihan tolkuissaan.

No niin! Tämän vuoden ensimmäinen matka(suunnitelma) alkaa olla paketissa! Norwegian jatkoi vuodenvaihteen tarjouksia huhtikuulle ja varasin menolennon Madridiin.

sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Matkahaaveet vuodelle 2018

Hannun tämänhetkisistä liikunnallisista ongelmista johtuen meillä on pitkästä aikaa tilanne, ettei yhtään matkaa tai lentoa ole varattuna. Toki suunnitelmia on pieni pää täynnä ja ainahan on lupa haaveilla! Olen tällä hetkellä pätkätöissä ja luvannut olla apuna tarpeen tullen huhtikuuhun saakka. Silloin toivottavasti pääsen jatkamaan Camino de Santiago de Compostelaa Leónista Santiagoon saakka. Vaelluksen jälkeen voisimme viettää yhteistä lomaa Portugalin puolella, pitkästä aikaa.

Tarkoitus on viettää kesä kotisuomessa, silti toiveissa on palata Saksaan patikoimaan Moselin jokilaaksoja. Toivottavasti vaelluskaverini Arja voi lähteä mukaani.

Treis-Karden
Hannun tuttava kutsui meidät luokseen Varsovaan. Kaupunki ei ensikäynnillä oikein auennut meille, mutta paikallisoppaan johdolla siitä tulisi mielenkiintoinen reissu. Siihen voisi sujuvasti yhdistää Krakovan. Tosin siinä kohtaa minua himottaisi lähteä taas Zakopaneen ja Tatralle patikoimaan.

Krakova
Syksyn tullen haluaisimme monen vuoden jälkeen lentää takaisin molemmille rakkaaseen Kreikkaan. Toisaalta Hannu on tutkinut vuokra-asuntoja pidemmäksi aikaa (noin kuukaudeksi) Etelä-Espanjasta.

Samos
Synttärimatkalleni yksi vaihtoehto oli Sumatra, mutta lopulta valitsin matkakohteeksi Balkanin. Loppuvuodesta, kun taivas paiskoo räntää ja on synkkää ja märkää, olisi ihana lähteä Indonesian helteeseen ja varsinkin Sumatralle, jossa meillä vielä riittää paljon tutkittavaa. 

Lake Maninjau, Sumatra

Todellakin, aina saa ja pitää haaveilla! Joskus unelmat jopa toteutuvat, ainakin osittain.

lauantai 23. joulukuuta 2017

Ulkoistimme joulun: Tallinna!

Pulcinella
Hannu ehdotti jo syksyllä kahdenkeskistä joulunviettoa Tallinnassa, tietäen, että minä jos kuka olen jouluihminen ja olen viettänyt kaikki joulut kotona. No, kerran lähdimme joulupäivän vastaisena yönä perheen kanssa Kanarialle, mutta aaton vietimme silloinkin perinteisesti. Ilmeisesti Hannu on saanut tarpeekseen kotonaolosta ja kaipaa vähän vaihtelua.
 
Pulcinella
Pari päivää/yötä minun piti sulatella ajatusta. Kun mietin kaikkien ruokien ostamista, kantamista, valmistamista ja vieraiden päivittäistä odottamista erilaisilla kokoonpanoilla (parhaimmillaan perheemme koko on 17, lisäksi vielä tyttärien pari mahdollista miesystävää lapsineen), päätös oli lopulta helppo ja valmis kattaus tuntui erittäin hyvältä ajatukselta. Varasimme Viking Linen + Hotel Palacen joulupaketin. Joulukuun aikana siivosimme ja koristelin kodin, tein bataattivuoat ja paistoin piparit.

Tallinnaan saavuttuamme sää oli aivan kamala ja otimme satamasta taksin. Majoituimme Palaceen, joka on remontin jälkeen vielä entistä parempi. Suihkussa voi kuunnella klassista musiikkia tai mitä sillä hetkellä telkkarista tuleekaan (esim. Porilaisten marssia pytyllä istuessaan). Kävimme Raatihuoneentorilla glögillä ja söimme Pulcinellassa hyvät salaatit ja suussasulavan Romana-pizzan. 

Aattona nautimme Palacen mellevän aamiaisen ja huilailimme aamupäivän. Kuuntelimme telkkarista joulurauhan julistuksen ja lähdimme Raatihuoneen torille. Ostin Hannulle lahjaksi nahkahanskat, ennen kuin tiemme erosivat ja lähdin kävelemään uuden torin kautta Telliskiveen. Ostin Kalevin myymälästä konvehteja ja yhdestä Loomelinnaken auki olevasta puodista itselleni lahjaksi korvikset. Nousin Toompean näköalatasanteille ja kävin Aleksanteri Nevskin katedraalissa. 

Iltapäivän huilailimme hotellilla. Palacen joulupäivällinen oli runsas ja varsin maukas. Minä keskityin alkupaloihin ja jälkiruokaan, Hannun mennessä suoraan asiaan.

Joulupäivänä heräsimme ähkyyn ja yritimme syödä vain kevyen aamiaisen. Luovuimme huoneesta puoliltapäivin, jätin matkalaukun hotellin säilytykseen ja kävelimme Raatihuoneentorille. Koska aikaa oli kulutettavana, lähdin vielä kävellen kiertelemään vanhaa kaupunkia.

Kävimme Karja Kelderissä lounaalla, hain laukun Palacesta ja kävelimme satamaan. Helsingissä odotti vesi/räntäsade ja kotikadut olivat liukkaat.

Tapaninpäivän autoajelu suuntautui Lohjalle. Kävimme äidin luona, haudoilla ja Suvilla, joka evästi meidät joulukinkulla ja Fazerin leipomotuotteilla. Noel oli lähtenyt väliviikoksi mummille hoitoon. Ehdimme takaisin kotiin, ennen kuin alkoi lumipyry, joka yöllä muuttui vesisateeksi. Oli taas likaista ja liukasta. Loppuviikolla Onni ja Sofia tulivat meille kyläilemään. Sofia on jo kasvanut minut kiinni ja molempien (12v.) kengänkoko on 38. Illalla ipanat pelaavat Afrikan tähteä kovilla panoksilla; häviäjä joutuu syömään aamulla kaksi palaa Sirkkaleipää.