sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kotimainen kesäkuu


Sunnuntaina jatkoimme pesukoneen pyörittämistä, pyykit kuivuivat nopeasti terassilla. Suvi ja Sami poikkesivat meille kyläreissullaan ipanoitten kanssa. Aloitimme pihan raivaamisen leikkaamalla ruohon ja perkaamalla kukkapenkin. Ainokainen omenapuumme oli kuollut, ehkä surusta kun luumupuu kuoli viime vuonna. Toivottavasti naapurin Matille tule runsas omenasato. Tein vaihteeksi chorizopastaa. Päivän töiden jälkeen istuimme oman pihan rauhassa kahvittelemassa. Illalla katsoimme putkeen kreikkalaisen Saari-sarjan katsomattomat osat. Maanantaina ajoin Lohjalle katsomaan äitiä. Hänen silmälasinsa olivat löytyneet, sisko oli huomannut ne jonkun toisen asukin päässä. Teimme kävelylenkin ja ihastelimme pihojen runsasta kukintaa. Kotimatkalla hain Onnin ja Ilonan mukaani ja menimme Lohjan aseman Veli Kebabiin syömään. Kotona terassilla odotti iso kassillinen raparpereita, ilmeisesti naapurin Markulta. Tiistai oli sateinen päivä ja aloitin raparpereiden säilömisen, osan chutneyyn ja loput pakastimeen. En voinut mitään itselleni; ripautin chutneyn joukkoon savupaprikajauhetta (mietoa). 


Matkabudjetti alittui niin paljon, että polkaisin Jumboon ja ostin Top-Sportin tarjouksesta itselleni uudet Merrellit. Se on kesä nyt! Ennen kuin Hannu menee jalkaleikkaukseen, siirsimme kesäkalusteet kellarista pihalle, lupaa ilmatieteenlaitos sitten ihan mitä vain. Torstai oli sateinen päivä. Vein Hannun Peijakseen, päivystin kotona ja tein odotellessa lisää raparperichutneyta. Minulle on tiedossa kuuden viikon sairaanhoitajan pesti. En tiedä, johtuuko lääkityksestä vai mistä, mutta Hannu höpöttää taukoamatta sairaalasta päästyään. Olen tottunut yksinoloon ja hiljaisiin aamuihin aamu-tv:n äärellä, nyt meinaan hermostua jo ensimmäisenä aamuna Hannun puheripuliin. Tein kesän ensimmäisen raparperipiirakan, kun Maija tuli perjantaina kyläilemään.


Viikonloppuna oli aikaa testata uudet tossut lenkkipoluilla ja istuttaa kesäkukkia + yrttejä terassin ruukkuihin. Eivätpä etanat pääse niitä syömään, kuten perennapenkin kukat, joita olen vuosittain istuttanut kielometsämme edustalle. Hannu pääsi sunnuntaina suihkuun ja autoin vaihtamaan puhtaan siteen jalkaan, joka ainakin ulkoisesti näytti paranevan hyvin.

Korkkasin kotimaisen uimakauden vasta juhannusviikolla Kuusijärvellä. Vesi tuntui todella lämpimältä, kun sää oli niin viileä. Neljä rantavahtia pelasi keskenään petankkia, minä uin yksin järvessä.

Onneksi kävin uimassa hyvän sään aikana, seuraavana aamuna satoi lunta. Tuli kiire siirtää yrtit ja kesäkukat sisälle pois tuulen riepottelusta. Lohjallakin oli tuulista ja viileää, joten Virekodin kesäjuhla vietettiin sisätiloissa. Äiti ei ymmärrä housuvaipan tarkoitusta, mutta vierailevan esiintyjän lauluja ja juttuja hän kuunteli tarkasti ja nauroi aivan oikeissa kohdissa.

Kävimme syömässä Ikean aamiaisen ja ostimme tarjouslyhtyjä omenapuuhun ripustettaviksi. Istutin kesäkukat haudalle ja aloitin juhannussiivouksen yläkerrasta. Tyttöjen huoneen ikkunan olen tainnut viimeksi pestä sen jälkeen, kun Jokke maalasi kaikki karmit valkoisiksi. Torstaina kävin kaupat, siivosin alakerran (Hannu pakeni yläkertaan pois tieltäni) ja leikkasin nurmikon. Jatkoin reissulla totuttua lounastraditiota ja tein meille tonnarisalaatin. Juhannusaattona valmistin salaatit, anjovismössön ja raparperipiirakan, ennen kuin Anne ja Terry tulivat juhannuksen viettoon. Istuimme pihalla sen aikaa, kun Hannu grillasi, mutta kolea sää ajoi meidät sisälle syömään. Kiusasimme vieraitamme kevään matkakuvilla ja -videoilla. Vieraat eivät jääneet yökylään, vaan lähtivät taksilla kotiin kun aamu jo sarasti.

Hannu pisti lämmöt pois, kun hän lähti toukokuun lopulla Balkanille. Juhannusviikonlopun jälkeen luvattiin edelleen sateista keliä ja oli pakko alkaa taas lämmittää taloa, ettei kosteus tee vaurioita. Kesäkuun viimeisellä viikolla kävin lähes autiolla Kuusijärvellä uimassa, rannalla värjötteli kaksi hengenpelastajaa. Vesi taisi olla samanasteista kuin ilmakin. Öljykolmion miehet kävivät huoltamassa öljysäiliömme. Käytin Hannun tikkien poistossa, sen jälkeen ehdimme kirkon päiväkonserttiin kuuntelemaan Olli Heleniuksen ja Ville Salmisen musiikkia.

Kesäkuun viimeinen lauantai oli aurinkoinen ja kutsuimme naapuriperheen pihallemme grillaamaan, palkkioksi talonvahtina toimimisesta reissumme aikana. Loppukuu olikin taas sateinen...

Kesän kirjat 1: 
Nancy Huston "Syntymämerkki". Suvun naisten elämäntarinat holokaustista tähän päivään.

Kjell Westö "Lang". Dekkarinomainen tarina murhaan johtavista tapahtumista Helsingissä.

Laura Esquivel "Pöytään ja vuoteeseen". Meksikolainen mielikuvitusrikas kertomus, jota värittävät ruoka ja rakkaus. 

Heikki Aittokoski "Narrien laiva - matka pieleen menneessä maailmassa". Kadehdittavan hyvin kirjoitettu kirja sotia käyvistä maista ja muista maailman epäkohdista. "Euroopan vaihdemies" (Aittokoski) kierteli Eurooppaa junaillen ja Hesarissa tarinoiden samaan aikaan, kun minäkin liikuin Balkanilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti