Jouluperinteisiini
kuuluu ehdottomasti Lohja-kierros, jonka teen (jos mahdollista) aatonaattona.
Pakkasin autoon lahjat ja tuliaiset, karautin suoraan Suville, jolle vein
lahjakassini. Tietenkin Ilona sattui näkemään tuloni ja tuli iloisesti
kysymään, mitä kassissa on. Kirpparitavaraa, mitä muutakaan... Hurmaava
joulutonttu Noel oli taas puheliaalla päällä kuusen vieressä istuessaan. Hain
varaamani savukalkkunan puolikkaan Lohjan suoramyynnistä, kävin
salaattilounaalla ja menin Marjukalle torttukahville ja ihastelemaan kaunista kuusta. Äiti oli siskon kertoman mukaan tehnyt joulusiivousta
vaatekaapissaan ja pistänyt kaikki sekaisin. Hain äidin mukaani ja sytytimme
kynttilät Virkkalan hautausmaalle. Palautin hänet Virekotiin, vein siskon oven
taakse herukkahyytelöpurkin ja kahvittelin kummeillani, jotka osaavat
ihailtavan rauhallisesti suhtautua joulun tuloon. Sitä edesauttaa lasten apu ja
läsnäolo. Koirat olisivat niin halunneet halata minua, koirankarvaisena lähdin
kotimatkalle, joka oli ruuhkaton ja rauhallinen.
Kotiuduimme
Hannun kanssa lähes samaan aikaan, hän silitti pyykit ja pesi uunin, minä
valmistin anjovismössön ja sitruunasillin ja keitin rosolliaineet valmiiksi.
Lämmitimme glögit ja maistoimme vähän savukalkkunaa.
Jouluaattona perinteet jatkuivat; veimme kynttilän Honkanummelle ja joulutervehdykset Airille ja alatalon perheelle ("Ihan tyhmää!" totesi Mila, kun vain äiti sai lahjan). Hannu teki lumityöt, minä sain rosollin valmiiksi. Ensimmäinen kattaus sisälsi kinkkua; vuohenjuusto-jamon serrano -salaattia kuohuviinin kera. Laitoin perunalaatikon tekeytymään yön yli, että ruokavieraat saavat sitä tuoreeltaan. Ulkona lumipyry yltyi, sytytimme kynttilät lyhtyihin.
Toinen kattaus; sienisalaattia, rosollia ja kaloja Carolus-oluen kanssa. Avasimme yhdet lahjat kuusemme alta ja huilasimme pari tuntia. Kolmas kattaus; bataattivuokaa ja savukalkkunaa. Torttukahvit ja loput lahjat. Ei mitään turhaa, kaikki tarpeellista ja toivottua. Myöhemmin illalla söimme vielä juustoja hedelmien, suklaan ja punaviinin kera musiikkia kuunnellen. Ystävät olivat muistaneet meitä kauniilla korteilla, joista osasta puuttui sukunimi (tai kaksi), osasta katuosoite.
Joulupäivänä oli kaunis, kirpakka pakkaspäivä. Jätin perunalaatikon uuniin ja tein pienen lenkin, ennen kuin Suvi perheineen ja Samin vanhemmat tulivat meille jouluaterialle. Tapaninpäivän ulkoilun jälkeen Kaisan porukat tulivat meille syömään. Aatos oli väsynyt joulunvietosta ja nukahti sohvalle, Pihlalla oli monta kertaa asiaa vessaan, kun se on hänen mielestään niin hieno. Lauantaille ei ollut mitään suunniteltua ohjelmaa, oli aikaa ulkoilla ja levätä. Metsälenkille oli jo ajettu latua, pitänee kaivaa sukset pian esille.
Sunnuntaina ajoimme Lohjalle katsomaan pientä tonttupoikaa ja äitiä, joka ei muistanut mitään joulusta eikä mahdollisista vieraista. Hannu piristi mummoja "kahvikonsertilla" soittamalla Virekodin lahjoituksella saamaa pianoa.
Hannu oli välipäivät töissä, minä otin esille toppatakin, että tarkenin 15 asteen pakkasessa; oli käveltävä kauppaan ja kirjastoon. Petivaatteet tuulettuivat ulkona koko päivän. Olimme aika hyvin päässeet eroon jouluruuista, kalkkunanrippeistä tein maukkaan keiton.
Luulimme jo, että Sakari-orava on ottanut häätöuhkauksemme tosissaan ja muuttanut muualle, kun makkarin yläpuolella ei enää zumbata, vaikka oli koviakin pakkasia. Lumisella terassilla oli kuitenkin pieniä jalanjälkiä ja Sakarikin istui pelottomana kaiteella. Ilmeisesti perhe on muuttanut vintin toiseen päähän, missä säilytämme rinkkoja, matkalaukkuja ja moottoripyörävarusteita. Hannun pilkkihaalari on vaarassa, sehän on mitä mainioin pesäpaikka, kun ei ole missään laukussa turvassa. Mahdoinko saada kylmää petivaatteita pöllyttäessäni vai sainko tartunnan kaupan kassajonossa niskaani yskivältä rouvalta, kun välipäivinä oli niin viluinen ja tukkoinen olo? Onneksi tuli hankittua Virosta tummaa rommia, minä kun en syö lääkkeitä juuri lainkaan. Sain Marjukalta lahjaksi purkillisen ihania suolasieniä, tein niistä meille sienisalaattia vuodenvaihteeksi.
Vuodenvaihteen kyläily Malmilla peruuntui ja olimme kahdestaan kotona. Syötyämme katselimme kaikki menneen vuoden matkakuvat. Hyvä matkailuvuosi: minulla 10 maata (+ Tallinna ja Suomen Lappi)! Puoliltaöin kohotimme kuohuviinit terassilla ja katselimme vantaalaisten ilotulitusta leppoisassa kelissä.
Jouluaattona perinteet jatkuivat; veimme kynttilän Honkanummelle ja joulutervehdykset Airille ja alatalon perheelle ("Ihan tyhmää!" totesi Mila, kun vain äiti sai lahjan). Hannu teki lumityöt, minä sain rosollin valmiiksi. Ensimmäinen kattaus sisälsi kinkkua; vuohenjuusto-jamon serrano -salaattia kuohuviinin kera. Laitoin perunalaatikon tekeytymään yön yli, että ruokavieraat saavat sitä tuoreeltaan. Ulkona lumipyry yltyi, sytytimme kynttilät lyhtyihin.
Joulupäivänä oli kaunis, kirpakka pakkaspäivä. Jätin perunalaatikon uuniin ja tein pienen lenkin, ennen kuin Suvi perheineen ja Samin vanhemmat tulivat meille jouluaterialle. Tapaninpäivän ulkoilun jälkeen Kaisan porukat tulivat meille syömään. Aatos oli väsynyt joulunvietosta ja nukahti sohvalle, Pihlalla oli monta kertaa asiaa vessaan, kun se on hänen mielestään niin hieno. Lauantaille ei ollut mitään suunniteltua ohjelmaa, oli aikaa ulkoilla ja levätä. Metsälenkille oli jo ajettu latua, pitänee kaivaa sukset pian esille.
Sunnuntaina ajoimme Lohjalle katsomaan pientä tonttupoikaa ja äitiä, joka ei muistanut mitään joulusta eikä mahdollisista vieraista. Hannu piristi mummoja "kahvikonsertilla" soittamalla Virekodin lahjoituksella saamaa pianoa.
Hannu oli välipäivät töissä, minä otin esille toppatakin, että tarkenin 15 asteen pakkasessa; oli käveltävä kauppaan ja kirjastoon. Petivaatteet tuulettuivat ulkona koko päivän. Olimme aika hyvin päässeet eroon jouluruuista, kalkkunanrippeistä tein maukkaan keiton.
Luulimme jo, että Sakari-orava on ottanut häätöuhkauksemme tosissaan ja muuttanut muualle, kun makkarin yläpuolella ei enää zumbata, vaikka oli koviakin pakkasia. Lumisella terassilla oli kuitenkin pieniä jalanjälkiä ja Sakarikin istui pelottomana kaiteella. Ilmeisesti perhe on muuttanut vintin toiseen päähän, missä säilytämme rinkkoja, matkalaukkuja ja moottoripyörävarusteita. Hannun pilkkihaalari on vaarassa, sehän on mitä mainioin pesäpaikka, kun ei ole missään laukussa turvassa. Mahdoinko saada kylmää petivaatteita pöllyttäessäni vai sainko tartunnan kaupan kassajonossa niskaani yskivältä rouvalta, kun välipäivinä oli niin viluinen ja tukkoinen olo? Onneksi tuli hankittua Virosta tummaa rommia, minä kun en syö lääkkeitä juuri lainkaan. Sain Marjukalta lahjaksi purkillisen ihania suolasieniä, tein niistä meille sienisalaattia vuodenvaihteeksi.
Vuodenvaihteen kyläily Malmilla peruuntui ja olimme kahdestaan kotona. Syötyämme katselimme kaikki menneen vuoden matkakuvat. Hyvä matkailuvuosi: minulla 10 maata (+ Tallinna ja Suomen Lappi)! Puoliltaöin kohotimme kuohuviinit terassilla ja katselimme vantaalaisten ilotulitusta leppoisassa kelissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti