lauantai 30. toukokuuta 2015

Kielojen aikaan


Pikkumetsikkömme kielot kukkivat ja hurmaava tuoksu valtaa pihan ja kodin. Viikonlopusta tuli aurinkoinen ja lämmin. Lauantaina kävimme Bauhausissa tutkimassa värivaihtoehtoja talomme ulkomaaliin ja ostin kesäkukat terassille ja haudalle. Polkaisimme fillareilla Tikkurilan suurmarkkinoille maistelemaan herkkuja, kotiin ostimme kalasäilykkeitä. Iltapäivällä Hannu ajoi nurmikon ja aloitti terassin kaiteiden maalaamisen, minä vaihdoin kesäkukat ruukkuihin ja grillasimme aurinkoisessa säässä. 


Blogillani on yli 500.000 näyttökertaa! En käsitä, miten se on mahdollista (heittäkää minulle sentti joka käynnillä, kiitos). 


Sunnuntaina istutin kukat Honkanummelle, Hannu jatkoi terassin kaiteiden maalaamista. Vietin iltapäivän Helsingissä joogatunnilla, treffit teimme Tikkurilaan ja kävimme syömässä girospitat.

Oikeaa värisävyä etsimässä

torstai 28. toukokuuta 2015

Työmatkamökkeilyä Savitaipaleella


Edellisellä työperiodilla kävin inventoimassa Helsingin konttorit ja aluetoimistot, mutta Savitaipaleen lomamökit jäivät käymättä ajanpuutteen takia. Pomo kehottikin minua hoitamaan homman ennen lomakauden alkua ja varasin mökit itselleni vuorokaudeksi. Onhan se haaskausta pitää itsellään koko mökkikylää, mutta ei auta. 

Lähdin töistä vähän aikaisemmin, hain auton kotoa ja laitoin viestin isännöitsijälle, että olen tulossa. Alkumatkan tietyöt ja neljän ruuhka hidastivat menoa, samoin se, että jossain vaiheessa totesin ajavani kohti itärajaa ja ymmärsin kääntyä takaisin. Ajoin Haminan keskustan läpi Lappeenrantaan päin ja käännyin kohti Savitaipaletta. Uuvuttavan suorilla maanteillä meinasi tulla ruumiita, kun pöljä koirien ulkoiluttaja ajoi fillarilla väärää puolta tietä ja toinen vapaana juoksevista koirista ampaisi alamäessä suoraan eteeni. 


Perillä minua odotti siivottu mökki ja avaimet muihin tiloihin. Laitoin Adelen laulamaan, saunan lämpiämään ja purin tavarani autosta. Tarkoitukseni oli aloittaa inventointi omasta mökistäni jo samana iltana, mutta kello oli niin paljon, että jätin työt seuraavaan päivään. Alueella ei ollut ristinsielua, istuin hetken löylyssä ja kävin uimassa. Ei tuntunut yhtään kylmältä, kun olin heittänyt talviturkin jo Lohjanjärveen. Käki kukkui ja mitkälie kuikat uikuttivat. Saunan jälkeen terassilla vilvoitellessani kohtasin kesän ensimmäiset hyttyset, jotka ajoivat minut sisälle.


Heräsin normiaikaan kuudelta ja koska olin valmiiksi "työpaikalla" pääsin aloittamaan inventoinnin aikaisin. Aamulla oli pilvistä ja tuulista. Kuolimojärvi ei ollut lainkaan niin tyyni kuin illalla. Tuuli puhalsi pilvet pois ja päivästä tuli taas aurinkoinen. Homma eteni vauhdilla, puolenpäivän aikaan pidin lounastauon ja pakkasin tavarani. Taavetin kohdalla lämpötila nousi jo +19 asteeseen. Laitoin Linkin Parkin räyhäämään, että pysyin kotimatkan hereillä. Vaihtelun vuoksi ajoin kotiin Porvoon ja Sipoon kautta.

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Mökkivieraina Kisakalliossa


Suvin porukat joutuivat evakkoon, kun kotona tehtiin taloyhtiön vesivahingon aiheuttamaa lattiaremonttia. Perhe majoittui Kisakallion Urheiluopiston läheiseen mökkiin, jonne me ruinasimme kutsun päästäksemme saunomaan. Tilaa oli yllin kyllin ja jäimme yökylään. Lauantaina lähdin Suvin kanssa kävelylenkille nukuttamaan Noelia, joka ihmetteli korkeiden puidenlatvojen heilumista kovassa tuulessa. Vihdoin poika nukahti, kun aurinko paistoi kirkkaasti ja hänen oli pistettävä silmät kiinni. Metsän keskellä asumisen aikana Noel on oppinut ryömimään, sekä sanomaan "puh" ja "krrrrrr" kovaa ja korkealta. Ruuan jälkeen Hannu lämmitti rantasaunan, joka on kiinni laiturissa. Siinä on oma terassi ja perämoottorin avulla saunalla voisi lähteä seilaamaan järvelle. Hikilöylyjä saunasta ei irronnut, mutta sen verran se lämmitti, että heitin talviturkin Lohjanjärveen. Ensikipristelyn jälkeen kävin vielä kolme kertaa uimassa ja tein kunnon vetojakin. Onni ja Ilona tyytyivät dippaamaan itsensä rappusilla kylmään veteen.


Sunnuntain aamiaisen jälkeen seuraamme liittyivät Anna ja Sofia. Kahvittelimme Sofian 10v-synttärit, sen jälkeen lähdimme katsomaan äitiä Virekotiin. Hän oli tainnut löytää helluntaiheilan, kun aikani etsittyäni löysin hänet Göranin huoneesta istumasta. Teimme pienen lenkin ja jäimme aurinkoiselle pihalle istumaan, ennen kuin ajoimme kotiin grillaamaan.

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Oi ihana toukokuu; fillarointia, kielonalkuja ja koivujen kukintaa

Kielonalut omassa pikkumetsässä
Vapun jälkeisenä sunnuntaina ajattelin totuttaa takamusta satulaan polkaisemalla parinkymmenen kilsan lenkin. Suunnistustaitoni tuntien lenkistä tuli vähintään 1½-kertainen. Kun Malmilla huomasin Cittarin sijaitsevan jostain syystä vasemmalla puolellani, oli aika kääntyä takaisin. Ilma oli mitä mainioin ja polkeminen tuntui hauskalta. Hienoa, että suomalaiset lapset opetetaan jo pieninä polkemaan pyörää, siinä on taito joka säilyy läpi elämän.

Toukokuun ensimmäistä työviikkoa piristivät Kaivokadun yhteiset aamukahvit/smoothiet ja tilintarkastusillallinen; tarjolla loistavaa ruokaa, hyvää juomaa ja mukavaa seuraa. Perjantaina tein Hannun kanssa treffit Iso-Roballe. Otimme oluet Black Doorin aurinkoisella terassilla ja söimme Bar Broncon hampurilaiset.

Bar Bronco
Ilmoittauduin Kehäratapyöräilyyn heti, kun näin ensimmäisen ilmoituksen, mutta se oli jo täyteen buukattu. Lauantaina olikin niin tuulinen sää, että vaihdoin fillaroinnin kävelylenkkiin. Vantaan kaupunki on kaunistanut Ilolaa kevätkukilla.

Ilola
Sillä aikaa Hannu teki elämänsä ensimmäiset näkkärit, toivottavasti tekee jatkossakin.



Tänä vuonna jäi äitienpäiväajelu Hondalla väliin, kun kuski on vielä ajokelvoton. Kävimme Lohjalla tervehtimässä äitiä ja veimme hänet hautausmaalle kävelylle. Paluumatkalla poikkesin äidin kummipojan pihaan, kun huomasin Thomaksen grillaavan ulkona. Äitienpäiväkahvit joimme Suvin ja Samin luona; alakerta oli taloyhtiön vesivahingon vuoksi myllerryksessä ja perhe joutuu pian evakkoon. Laskimme Noelin hampaat, niitä on jo kaksi. Sen sijaan Ilonan hampaat harvenevat joka käynnillä.


Rekolan Raikkaan kevätkausi päättyi ja englannin keskustelutunnit loppuivat. Ostin itselleni 10-kortin joogaan ja aion vaihtaa työnantajan tarjoamat liikuntasetelit zumbatunteihin. Alkukesän suunnitelmissa on käydä tutustumassa Lonnan saareen. 

Kävimme Rajakylässä Hellun ja Jounin luona kahvilla. Hannu sai mukaansa AKAI-nauhurin ja nyt meillä katsotaan vanhoja VHS-videoita. Helatorstai katkaisi mukavasti työkiireet, tosin tekemättömät työt pyörivät jatkuvasti mielessä. En muista koskaan kuulleeni käenkukuntaa näin aikaisin (14. toukokuuta). Äidin uudetkin silmälasit olivat kadonneet Virekodissa.

m

Anneli tuli perjantaina Helsinkiin ja teimme lounastreffit Kiilaan. Samaan aikaan Mannerheimintietä ajoi pitkä letka pappatuntureita. Illalla kävelimme Mirjan ja Masan luokse katsomaan keittiöremontin tyylikästä lopputulosta ja nauttimaan keväisistä herkuista.

Kiila
Lauantaina kiertelimme fillareilla Vantaan kaupunkijuhlan tapahtumia. Ostin itselleni Suomen Pakolaisavun paperista tehdyn kaulakorun. Paljon muutakin hauskaa olisi ollut tarjolla, mm. vanhoista lusikoista tai kartoista valmistettuja koruja ja avainperiä. Tarkoituksemme oli syödä lounas Tikkurilassa, mutta giros-kioskilla oli niin pitkä jono, että polkaisimme kotiin grillaamaan.


Tikkurila
Sunnuntaina ajoimme Lohjalle katsomaan äitiä. Uudet silmälasit olivat onneksi löytyneet (ties mistä), mutta muuten hän oli järjestänyt huoneensa taas uuteen uskoon ja kerännyt puhtaiden pyykkien koreista naapurinkin vaatteita. Kävelylenkillä keräsimme ojanpientareelta lemmikkejä ja villejä kevätesikoita. Illalla jatkoimme Vantaan kaupunkijuhlia Tuomari Nurmion & Doctor Lizan klubikeikalla.


Hannu lähti Terryn kanssa Haapsaluun, mutta ei minullakaan aika tullut pitkäksi yksinäisinä iltoina. Kävin kampaajalla ja lenkillä pitkin metsäpolkuja, joogatunnilla Kalasatamassa ja vietin osaston virkistyspäivän Helsingissä; aamupäivällä rentouttava joogatunti, lounas Töölönrannassa, mielenkiintoinen opastettu kierros Oopperassa ja kävellen Linnanmäelle, jossa härveleitten kautta Peacockin esitykseen.


Toukokuun kirjat:
Anilda Ibrahimi "Punainen morsian". Kirja on pitkään roikkunut listallani, Balkanin ja varsinkin Albanian innostamana hain sen vihdoin kirjastosta. "Kätilön" julman tekstin jälkeen tämän kirjan parissa voi rentoutua ja nauttia sen huumorista. Minä niin tykkään lukea sukutarinoita, jotka taatusti pohjautuvat joltain osin todellisuuteen.