sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Sevilla


Saavuttuani Santa Justan asemalle sain ensin väärää infoa, mistä bussi 32 lähtee. Bussimatka päättärille (La Campana) ei ollut kovin pitkä, pidempi matka siitä oli kävellä La Flamenka Hosteliin. Suuntani oli oikea (kas kummaa), mutta varuiksi kysyin kolmeen kertaan etsimääni katua. Kun lopulta löysin sen, istuin Pepe Hillon (!) terassille oluelle.

Saimme La Flamenkasta 3hh, Hannukin löysi illaksi perille. Tervetulosherryjen jälkeen jalkauduimme ulos ja menimme syömään Taberna el Papelóniin hyvät kalapintxot ja –salaatit. Kävelimme vielä hetken kaduilla ja ajattelimme oikaista kauppahallin läpi seuraavalle baarikadulle. Muuten suljetussa hallissa pikkubaarit olivat auki ja yhden edessä laulettiin flamencoa. Jäimme siihen lasillisille kuuntelemaan musiikkia.


Aamulla satoi vettä. Aamiaisen jälkeen sade lakkasi ja lähdimme tutkimaan kaupunkia lähemmin. Kävelimme Puente de Isabel II –sillan yli Trianaan, edelleen joenvartta ja yli Puente de S. Telmon Cristinan puistoon ja Palacio de S. Telmoa ihmettelemään. Kävimme katedraalilla ja istuimme päiväoluelle yhden kuppilan terassille.


Aurinko paistoi kuumasti ja palasimme kämpille vaihtamaan vaatteita. Yllättäen huonehintaan kuului (ainakin näin sunnuntaina) ilmainen paella, sitä odotellessa otimme euron sangriat aurinkoisella kattoterassilla. Alapuolella olevalla kadulla alkoi parveilla hiippalakkista väkeä.


Lähdimme uudelleen kävelemään keskustaan ja nyt alkoi väkeä olla liikkeellä ahdistukseen asti, niitä hiippalakkisia ja pääsiäiskulkueen katselijoita mukanaan sateenvarjot, tuolit ja jopa tikapuut. Näimme kulkueen melko läheltä, mutta ruuhkaa välttääksemme kävelimme vastavirtaan ja kävimme katsomassa Plaza de Españan. Siitä jatkoimme ison Parque de Maria Luisan läpi ja jäimme lasilliselle joenvarteen.


Kotikatumme alkoi täyttyä kulkuetta odottavista ihmisistä ja nousimme kattoterassille seuraamaan tilannetta. Paras näköala oli kuitenkin omasta ikkunastamme, jossa voimme seurata tilanteen kehittymistä. Katolilaiset ottavat kyllä kaiken irti pääsiäisviikosta! Erivärisiä hiippalakkeja, orkesteria ja muuta väkeä lipui täyteen ahdetulla kadulla silmiemme alla.


Kun tilanne näytti rauhoittuvan, lähdimme tapastelemaan. Ruuhkista päätellen pääsiäiskulkue meni menojaan vielä keskustassa, me valitsimme rauhallisemmat reitit ja pysähdyimme ensin kaksille tapaksille pieneen kuppilaan, sen jälkeen vielä kahdet Pepe Hillon ravintolassa. Konjakkikahvit joimme La Tiza Cervecerian terassilla. Kahden euron iltaviini löytyi hostelimme alapuolella olevasta kioskista.


Puoliltapäivin vaihdoimme kämppää ja siirryimme Sevilla Dream Hosteliin. Hannukin pääsi pitkästä aikaa kokemaan dormiasumista. Saimme paikkamme 6hh-dormista, jätimme tavarat lokkeriin ja lähdimme tutustamaan tähän osaa kaupungista. Arkimaanantaista huolimatta kirkkoihin oli jonoa, taisivat mennä ripittäytymään viikonlopun jäljiltä... 


Etsimme lounaspaikkaa ja arvelin Hannun pitävän 100 Montaditos -kahvilasta. Tilasimme neljät täytetyt sämpylät ja kahdet isot "sangriat" (yht. 7€). Aivan läheltä löytyi Metropol Parasol, puusta tehty "hattara" (johon Finnforest toimitti puutavaran; hyvä Lohja!), jonka ohitin jo Sevillaan saapuessani. Emme käyneet maksullisella näköalaterassilla, koska sää oli sillä hetkellä pilvinen.


Porukkaa alkoi taas kokoontua keskustaan tuoleineen ja sateenvarjoineen, kaikesta päätellen illalla on taas joku kulkue tiedossa. Kävimme kahvilla ja kaupassa, ennen kuin palasimme hosteliin. Toisen varaamamme alapedin oli valloittanut joku kaukaa tullut tyttö, joka nukkui lakanoissamme autuaan unta. Kävimme suihkussa ja siirryimme alakerran oleskelutilaan odottamaan tytön heräämistä. Samalla nautimme kylmää kuoharia kihalajaispäivämme kunniaksi.

Kiinalainen (?) tyttö ei ymmärtänyt tai ei ollut ymmärtävinään, mitä hänelle selitettiin pedin vaihdosta. Miten voi matkustaa Euroopassa puhumatta lainkaan englantia? Petasimme hänen yläpetinsä ja Hannu sai uudet lakanat alapetiin.

Illalla oli tarkoitus etsiä sekä paellaa että flamencoa, mutta jäimme taas lähinurkille hyvään tapaspaikkaan, Dos de Mayoon. Se oli aivan täynnä, vapaat seisomapaikat löysimme korkean pöydän viereltä. Jäkiruokasherryt nautimme vastapäisen Bar Amarillo Alberon terassilla istuen.

Hostelin aamiainen maksoi 2€, mikä oli mielestämme aivan liikaa haaleasta kahvista ja paahtoleivistä. Kello oli vielä niin vähän, että tavarat pakattuamme lähdimme kävellen aurinkoista joenvartta bussiasemalle, josta Jerezin bussi lähtisi.

Matkapäivämme oli todella aurinkoinen ja lämmin, kun ei vain alkaisi ukkostaa. Bussien vaihdon aikana näytin Hannulle Jerezin keskustan ja kävimme terassilounaalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti