maanantai 27. maaliskuuta 2017

Barcelona 2017

Catedral

Oli tullut aika lähteä Annan joululahjamatkalle Barcelonaan. Hän ajoi meille, söimme vähän ja lähdimme junalla kentälle. Meillä molemmilla oli ainoastaan käsimatkatavarat, jotka kentällä lisääntyivät Annan kaverin Mian antamilla kempparituotteilla. Olisi pitänyt jättää kaikki omat rasvat, pesunesteet ja hajusteet kotiin.

Lentokenttäbussin jono oli tolkuttoman pitkä, puolisen tuntia odotettuamme pääsimme sen kyytiin (5,90€) ja ajoimme päätepysäkille, Catalunian aukiolle. Siitä on peritaatteessa lyhyt matka majapaikkaamme, Itaca Hosteliin, mutta huonon kartan ja olemattoman suuntavaiston kanssa teimme kunniakierroksen katedraalille asti, ennen kuin hostelli löytyi. Saimme sängyt dormista, jota kaksi brittityttöä jo asuttaa ja lähdimme kävelemään. Auringon laskiessa kävimme Ramblalla ja Boqueriassa, näytin Annalle myös suosikkipintxopaikkamme Basca Iratin.  

Olimme olleet koko päivän niin vähällä ruualla, että menimme syömään Travel Bariin tapaksia, aivan liikaa. Kaupan ja katedraalin aukion kautta palasimme hiljaiseen hostelliimme. Nuoriso vietti aikaa yhteistiloissa. 


Olimme jo sängyissä lukemassa, kun tytöt tulivat dormiin ja hiljaa kuiskien suorittivat iltatoimensa. Yö oli hiljainen, mutta kuuma, kun kaikki ovet ja ikkunat olivat kiinni. Kävimme aamulla suihkussa ja keitimme keittiössä neskahvit eilisten tapasten (juustoa ja chorizoa) seuraksi. Kymmenen jälkeen tytöt vielä vetelivät hirsiä.

Puimme aivan liikaa vaatteita päälle, kun lähdimme kävelemään keskustan kapeille kujille. Aurinkoisissa paikoissa tuli heti kuuma. Kävimme katsomassa Mercat Santa Caterinan, joka ei ollut niin ruuhkainen kuin Boqueria. Ostimme leipomosta sämpylän ja suklaacroisantin ja jatkoimme Arc del Triomfin kautta Sagrada Familialle. Tällä hetkellä meillä molemmilla on tummat hiukset ja heti, kun laitamme kartan kassiin, joku onneton eksynyt tulee kysymään meiltä (yhtä eksyneiltä) neuvoa.

Kiersimme Sagrada Familian ympäri (ulkoa) ja jäimme yhdelle aurinkoiselle terassille virvokkeille. Veimme ylimääräiset vaatteet kämpille ja istuimme katedraalin aukiolle syömään menu del diat. Sen jälkeen tarkoitus oli löytää Santa Maria del Mar -kirkko, mutta jotenkin teimme täyden ympyrän ja käytyämme Casa de l'Ardiacassa palasimme katedraalille.
 
Katedraalin aukiolla esiintyi akrobaattiryhmä (mahtoiko olla samat pojat kuin elokuussa 2015?), joiden temppuja seurasi myös japanilainen hääpari.

 Vietimme siestan hiljaisessa hostellissamme ja lähdimme kävelemään Ramblan loppuun, siitä rantaan Kolumbuksen patsaalle ja Plaza de Españalle. Kun aamupäivällä kävelimme reilut yhdeksän kilometriä, niin illalla vähintäänkin yhtä paljon. 

Tarkoituksemme oli käydä katsomassa Fuente Mágica, mutta kävelimme sinne turhaan, sillä suihkulähdettä ei valaistakaan näin sesongin ulkopuolella. Palasimme kävellen pitkää Gran Via de les Corts Catalanesia Ramblalle ja siitä Basca Iratiin syömään muutamat pintxot.

Tulimme kämpille myöhään, mutta tytöt valvoivat vielä myöhempään. Vihdoin kaikki kotiutuivat ja alapedin tyttö aloitti kuorsaamisen.

Aamulla nukuimme pitkään ja otimme ensimmäiset suihkuvuorot. Päivästä oli tulossa kuumin tähän asti ja puimme kevyemmät vaatteet päälle. Park Güellin retkikään ei sujunut suunnitelmiemme mukaan; menimme metrolla L3 Lessepsiin, josta kävelimme puistoon, osan ylämäestä siirryimme liukuportailla. Polkujen varsilla oli korujen ym. rihkaman myyjiä ja Annan piti taas pysähtyä ostamaan tuliaisia. Uhkasin jo, että huomenna hän saa shoppailla ihan rauhassa yksin, minä en jaksa jokaisen kaupustelijan ja kaupan kohdalla pysähtyä odottamaan.

Puistossa sai vapaasti kuljeskella ja viimeksi täällä käydessämme pääsi vapaasti katsomaan myös Gaudin kaakeloituja mestariteoksia. Mutta ei enää! Alue on aidattu ja päivässä sisään pääsee vain 400 kävijää. Meillä ei ollut etukäteen ostettuja lippuja eikä niitä enää tälle päivälle olisi saanutkaan. Kiersimme puiston ja sen verran harmitti, että päätimme kävellä takaisin keskustaan.

Barcelona on täynnä suoria, pitkiä teitä ja kauniita puistomaisia kävelyteitä. Kävelimme Passeig de Sant Joania Arc del Triomfille saakka, siitä käännyimme kohti katedraalia. 

Aivan hostellimme nurkalla on suosittu vietnamilainen Bun Bo -ravintola, jossa söimme hyvän menu del dian (kevät- ja kesäkääryleet, nuudeli-kanasalaatit). Jälkkäriksi valitsimme kahvit, sillä halusimme ostaa Chocolat-Boxista jäätelöt, jotka söimme katedraalin rapuilla istuen. 



Palasimme hostelliin siestalle. Keittiössä hääri sähkömies, joka yllättäen katkaisi sähköt ja nettiyhteyden.

Iltakävely sujui taas Annan kaupoissa käyntien ja tuliaisten oston tahtiin, itse ostin vain savupaprikajauhetta Boqueriasta. Vihdoin sain kiskottua esikoisen mukaani ja menimme hostellin naapuriin, Taverna Babiaan syömään. Suosittu paikka sekin, taisimme saada viimeisen vapaan pöydän. 


Tytöt kotiutuivat joskus neljän aikaan tupakanhajun saattelemina. Ei siinä paljon nukuttu. Aamupäivällä kiskoin Annan ylös sängystä ja kävimme Chocolat-Boxissa syömässä aamiaiseksi churrot maitokahvin ja paksun kaakaon kera.
 

Katedraalin aukiolle oli levittäytynyt kirpputorikojuja, ne katsottuamme kävelimme Barri Goticin kautta rantaan. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen. Oli yritettävä välttää palamista, kun kummallakaan ei ollut aurinkorasvaa matkassa mukana. Lisäksi sain jo eilen sen verran vetoa, että oloni on tukkoinen.


Rantakadulla kapustelijat myivät mojitoja, aurinkolaseja ja rantapeitteitä. Annan lentolaukkuun eivät kohta tulaiset enää mahdu. Palasimme La Barcelonetan läpi takaisin katedraalille, matkalla löysimme vihdoin Santa Maria del Marin, mutta siihenkin kirkkoon on nykyisin sisäänpääsymaksu. 

Syötyämme keskustassa kanasämpylät tiemme erkanivat; Anna lähti vielä shoppailemaan ja minä kävin kahvilla yhdessä kahvilassa Merkat Santa Caterinan takana. Mukavan tuntuista seutua kahviloineen ja pikkubaareineen. Palasin hostelliin, respan tyttö mainosti kymmeneltä alkavaa sangria-iltaa. Voi ei, meillä on aikainen herätys, mahdammeko saada lainkaan nukutuksi?

Siestan vietettyämme lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Päädyimme meksikolaisravintolaan ja taas söimme vähän liikaa. Palasimme kämpille pakkaamaan, nuoriso-osasto oli vasta valmistautumassa illanviettoon.

Anna ei ole oikein tottunut tällaiseen yhteisölliseen hostellimajoitukseen, mutta minulle se sopii mainiosti. Itaca Hostelissa on mukavat yhteiset tilat, erilliset kylppärit miehille ja naisille ja kolme parveketta asukkaiden käytössä. Dormeissa on jokaiselle oma lukuvalo ja pieni hylly sängyn vieressä. Huoneessa on tarpeeksi pistorasioita, lisäksi jokaisessa lokkerissa on pistorasia, jos haluaa jättää jotain latautumaan lukkojen taakse.


Mistään sangria-illasta ei kuulunut illalla ääniä, luultavasti sitä vietettiin alakerrassa. Brittitytöt lähtivät kesämekoissaan ja minihameissaan bilettämään ja tulivat kahden-kolmen aikaan kämpille, sitä ennen naapurin britit olivat jo pitäneet meitä metelillään hereillä. Yksi tytöistä voi kaikesta päätellen huonosti, muiden hoidellessa ja lohduttaessa tätä.

Meillä oli aikainen herätys, ehdimme 5.40 Airport bussiin (aloittaa liikennöinnin viideltä). Olimme kentällä turhankin aikaisin; Norwegian ilmoitti lähtöportin vasta 40 minuutin kuluttua kentälle saavuttuamme. Kävimme aamiaisella ja ostimme tuliaiset. Vantaalla oli maa valkoisena, kun laskeuduimme, illalla alkoi kuitenkin aurinko paistaa.

torstai 16. maaliskuuta 2017

Kevään reissuja odotellessa

MInä menin vuorostani Lohjalle katsomaan ipanoita. Tiistaina ajoin Maikin luokse, tapasimme ensimmäisen kerran hänen jäätyään loppuvuodesta leskeksi. Yöksi menin Suville ja vietin hauskan päivän Noelin kanssa. Veimme aamulla Onnin ja Ilonan kouluun, ilma oli kaunis ja keväinen, jäimme samantien ulos putsaamaan terassia ja lapioimaan pihan lumia. Kuultuaan junan ääneen Noel halusi polkaista (tai potkaista) asemalle. Jokaisen vesilätäkön ja ojan kohdalla hän totesi "kala". Väsyttyään Noelille tuli äitiä ikävä. Lohdutin, että kunhan olemme syöneet ja nukkuneet päiväunet, äiti ja isi tulevat töistä ja tuovat meille pullaa. 

Moikkasin vielä koulusta kotiutuneet Onnin ja Ilonan, ennen kuin kävin pankissa tapaamassa vanhaa ystävääni, jolta viime kesänä leikattiin rintasyöpä. Pyysin häneltä kaikki yhteystiedot siltä varalta, että hän syystä tai toisesta jättäytyy pois työelämästä. Ennen kotiin paluuta osallistuin vielä Virekodin omaisten iltapäivään. Nyt minulla onkin lukuisia syitä käydä Lohjalla. Harmi vain, että teimme Deltan kanssa autokaupat ja sopimuksessa on määrätty km-määrä, jota emme saisi pahasti ylittää ennen uuden Rion saapumista. 

Viikonloppu oli ohjelmasta vapaa. Lauantaina vietimme Espanja-päivää valmistaen tortilloja, nauttien cavaa ja katsoen Espanja-reissujemme kuvia. Sunnuntain teemana oli Italia. Tein parmankinkku-parsa-sitruunapastaa ja nautimme Limoncellosta, sitruunasta ja appelsiinimehusta pyöräytetyt  aperitiivit.

Hannu pesi auton sunnuntaina ja minä kurastin sen tiistaina, kun ajoin Lohjalle katsomaan äitiä ja hoitamaan Noelia. Keli muuttui uudelleen kylmäksi ja loskaiseksi, moottoritien jo vaihtunut nopeusrajoitus palautetttiin takaisin talvinopeuteen. Keskiviikkona yritin tuuleen ja tihkusateeseen vedoten pysyä Noelin kanssa sisällä, mutta asemalta kuuluva tuuttaus pakotti meidät ulos lenkille ja katsomaan "mun junaa". Illalla ehdimme Aatoksen ja Anttonin yhteisille synttärikutsuille. Apua, Tiitus on kasvanut jo minua pidemmäksi (tosin se ei sinänsä ole mikään mahdoton saavutus)!

Tuulikki Pietilä

Anu Pentik
Torstai oli Helsinki-päivä. Ensin kävin katsomassa Ateneumin kolmannen kerroksen näyttelyt (mm. Tuulikki Pietilä) ja Taidehallissa Anu Pentikin Kolme tilaa -keramiikkanäyttelyn. 

Anu Pentik
Anu Pentik
Ennen kampaajalle manoa kävin vielä urheiluliikkeissä katsomassa rinkkoja. Olivat niin hintavia, että vanha saa luvan kelvata. Kampaajan jälkeen treffasin Hannun Vltavassa, sieltä menimme myöhäiselle lounaalle Rautatieaseman JuFuun ja illalla Savoyhin kuuntelemaan Christina Brancoa ja hänen taitavaa kolmimiehistä bändiään 

Lauantaina saimme vieraiksemme Mirjan ja Masan, jotka puolestaan olivat olleet perjantaina Savoyn kreikkalaisessa konsertissa. Tarkoituksemme oli tarjota Lidlin mainioita Ćevapčićeja, mutta ne ovat poistuneet valikoimasta, joten meidän oli tehtävä itse jauheliha-härkispyöryköitä. Koska illan teemana oli tuleviin reissuihin viitaten Espanja, valmistin myös chorizo-kikhernepataa. Earth Houria viettäen katselimme kynttilöiden valossa reissukuvia ja söimme vielä tapaksia.

Sunnuntain lenkillä löysin ensimmäiset leskenlehdet. Hannu pesi fillarinsa ja aloitti maaliskuun viimeisellä viikolla työmatkapyöräilyn. 

Barcelonan reissun makkaroiden ja kinkkujen jälkeen teki mieli jotain kevyempää, varsinkin kun matkalla alkanut flunssa esti rankemman liikunnan. Lauantai oli sateinen ja jäin hyvällä omallatunnolla sisälle lusmuilemaan. Savulohen seuraksi kypsensin uunissa tuoreita parsoja ja kevätsipuleita.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Keväinen mummuviikonloppu

Souvlaki, Tikkurila
Anneli pyysi minua tuomaan kevään mukanani Lontoosta ja niin teinkin. Onni viestitti heti perjantaiaamuna ja kyseli viikonlopun suunnitelmistamme. Ajoin iltapäivällä Lohjalle, kävin äidin luona ja hain Onnin kyytiini. Illalla teimme jauheliha-paputortilloja ja pelasimme Skip-Bota.

Lauantaina menimme katsomaan "Tyttö nimeltä Varpu" -elokuvan, sen jälkeen söimme Souvlaki-ravintolassa hyvät giros pitat. Pokémon-lenkki venyi parituntiseksi, kun kävelimme ympäri asuinaluettamme. Onni halusi poiketa katsomaan metsässä olevaa siltaa, jolta Sofia (tai Ilona) kerran putosi jorpakkoon. Hän hämmästyi sitä, kuinka pieni silta on. Silta ei suinkaan ole kutistunut, vaan Onni on itse kasvanut isommaksi. Hänellä taitaa olla Sofiaa ikävä, kun hän aina suunnittelee, mitä teemme yhdessä sitten, kun Sofiakin on kanssamme.

Jäätelökahvien jälkeen odotimme illan pimenemistä ja tein Onnin kanssa sunnuntain ruuan valmiiksi. Hannu sytytti takapihalle nuotion ja grillasimme makkarat kuuman kaakaon seuraksi. Skip-Bo -pelien jälkeen katsoimme vielä Putouksen finaalin.

Sunnuntaina korttipelit jatkuivat. Kotiväki haki Onnin mukaansa, ennen kuin ehdimme lähteä uudelle Pokémon-lenkille.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Keväinen Lontoo

Big Ben
Lakonuhasta huolimatta Helsinki-Vantaalla ei ollut lainkaan ruuhkia ja pääsimme kävelemään suoraan läpi turvatarkastuksen. Laskeuduimme Gatwickiin aikataulun mukaisesti ja kävimme ostamassa meno-paluujunaliput Victoria-asemalle.

Saint James's Park
Huoneemme ei ollut vielä valmis, jätimme tavarat Hotel Enricoon ja lähdimme harhailemaan kaupungille. Kävelimme Thamesin varrelle, ohi Tate Britainin ja jatkoimme Parlamenttitalolle ja Big Benille asti. Käännyimme Westminster Abbeylle, annoimme muiden jonottaa sinne sisälle ja kävimme ihailemassa Saint James's Parkin kaunista kukkaloistoa.

Old Star Pub
Poikkesimme syömään Fish and Chipsit Old Star Pubissa, sieltä kävelimme vielä Buckingham Palacelle. Kotimatkalla mutkittelimme läpi lähetystöalueen ja ohitimme useita kauniita kadunpätkiä (mews), joilla on ilmeisesti entisaikaan sijainnut hevostalleja.

Green Park


Majoituimme hotelliin ja hiljennyimme hetkeksi. Illan hämärtyessä lähdimme etsimään jotain mukavaa pubia, jossa istahtaa hetken. Kummalista; asumme melko lähellä keskustaa, mutta sekä kaupat että pubit sijaitsevat jossain muualla. Etsimisen jälkeen löysimme vihdoin The Grosvenor Pubin, jossa söimme kevyen iltapalan ja joimme Alet.

Hyde Park
Hotelliaamiaisen jälkeen kävelimme Victoria Stationille (mittasimme aikaa; vain 10 min.), jossa latasimme Oyster cardeihin rahaa ja kävimme samalla vaihtamassa lisää valuuttaa. Tästä päivästä meidän oli tarkoitus selvitä bussiajeluilla, silti kävelymittariin kertyi taas 20 km. Kävimme yhdessä keskustan monista puistoista, sen jälkeen kävelimme Hyde Parkiin, josta emme löytäneet Speaker's Corneria.

Selfridges
No nyt löytyi vaatekauppoja, kun kävelimme pitkin Oxford Streetiä! Ja Fleet Streeriltä löytyi varsinainen pubikertymä. Ehdimme käydä vielä pällistelemässä Selfridges-tavaratalossa (jonka katutason täyttävä kosmetiikkaosasto vastaanottaa asiakkaat raskaalla hajuveden tuoksulla) ja puolikkailla pinteillä Nicholson's Pubissa, ennen kuin hyppäsimme bussiin, jolla matkasimme St. Paul's Cathedralille. Istuimme kaksikerrosbussin yläkerrassa ensimmäisellä penkkirivillä ja Pirjo piti minulle Mondon oppaan johdolla opastetun kierroksen. Katedraalin puistossa kukkivat violetit jouluruusut ja skimmiat aloittivat kukintaansa.

Nicholson's Pub
St. Paul's Cathedral

Jäimme kyydistä London Bridgen bussiasemalla, josta kävelimme kuvaamaan Tower Bridgeä. Lounaalle jäimme Hay's Gallerian Côte Brasserieen. Söimme hyvät tonnikalapihvit Nizzan salaatilla. Tsekkiläinen puhelias tarjoilijapoika kävi vähän väliä kysymässä, onko leideillä kaikki hyvin.

Côte Brasserie
Tower Bridge
Syötyämme oli tarkoitus jatkaa Tate Moderniin, mutta järjestysmiehet ja poliisit stoppasivat suunnitelmamme alkuunsa. Ihmettelimmekin rantareitin ruuhkaa, sillä koko London Bridge oli suljettu. Emme saaneet sille mitään selitystä, vaan meidän oli kiltisti käännyttävä toiseen suuntaan ja ylitimme Tower Bridgen. Ei enää huvittanut lähteä takaisin toiselle puolelle siltaa, jätimme Taten väliin ja jatkoimme kävelyä kohti hotelliamme.

Kämpille käveltyämme lepuutimme jalkoja hetken (viilensimme valkkarin parvekkeella) ja lähdimme kannattamaan kotikulmamme Marquis Pubia. Varsinainen korttelikuppila; meluisa ja täynnä. Musiikki soi sitä kovempaa mitä kovempaa asiakkaat puhuivat. Tilasin itselleni kanacaesarin ja Pirjo itselleen piirakan, joka oli täytetty English Breakfastista jääneillä tähteillä. Hyvää oli!

Westminster Abbey
Reissumme innoittajana ollut Muumi-näyttely on ollut loppuunmyyty lähes joka päivä. Emme varanneet lippuja etukäteen ja seuraavat vapaat löytyvät vasta perjantaille. Naistenpäivän kunniaksi varasimme iltapäiväteetarjoilun Hotel Hiltonista.

Trafalgar Square
Britit ovat yllättäneet minut täysin! Sen tiesin, että lounasaikaan pukumiehet (ja -naiset) menevät pubiin pintille, mutta että kävelytiet ruuhkautuvat shortseissa ja t-paidoissa juoksevista lontoolaisista oli minulle uutta. Työpäivän päätteeksi sadat (jos ei tuhannet) lontoolaiset polkevat hurjaa vauhtia täyttäen pyörätiet. Ensin luulimme, että kyseessä on joku kilpapyöräily, mutta toimistoväkihän siinä kiirehtii koteihinsa. Paras tosiaan noudattaa suojateiden maahan maalattuja tekstejä "Look right!"

Horse Guards
Keskiviikkoaamu oli harmaa ja sadetta tihkutti vähän väliä. Söimme rauhassa aamiaisen ja sääkin selkeni. Varustauduimme sateenvarjoin ja kävelimme Westminster Abbeyn ohi Horse Guardsille, jossa odottelimme vahdinvaihtoa. Luin opaskirjasta, että paras paikka sen seuraamiseen on St. James's Parkin kulmilla ja kiirehdimme Horse Guardsin toiselle puolelle. Helikopteri pörräsi yläpuolella ja poliisiautoja kadunvarrella, mutta mitään vahdinvaihtoa ei ollut näkyvissä. Jatkoimme matkaa National Galleryyn.

National Gallery
National Gallery
National Gallery
National Gallery
Kiertelimme kaikki upeat näyttelysalit ja ihastelimme vanhojen taiteilijoiden pikkutarkkaa työtä, olipa kyseessä uskonnollinen maalaus, muotokuva tai maisema. Yksi Gallen-Kallelakin ("Keitele") löytyi. Tarkoituksemme oli kävellä vielä katsomaan Tate Britainin näyttelyt, mutta Lontoon poliisit estivät taas etenemisemme. Teitä oli suljettu ja kävelijätkin joutuivat kiertämään mutkien kautta päämääriinsä, kun soittokunnat harjoittelivat seuraavan päivän paraatia, jossa kunnioitettiin Irakissa ja Afganistanissa kuolleita sotilaita (sekin selvisi meille vasta kotona perjantain Ilta-Sanomista).
http://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000005121006.html 
Päätimme, että yksi näyttelykäynti sai riittää ja kävimme Punk Ipalla sopivasti kohdalle osuneessa Bag O' Nailsissa. Alkoikin olla jo kiire Double Tree Hiltonin kello 15:n teelle.


Double Tree Hilton
Double Tree Hilton
Teehetki oli varsin miellyttävä, ensimmäiseksi meidät kukitettiin ruusuilla Naistenpäivän kunniaksi. Neljä erilaista kolmioleipää, neljä erilaista pikkumakeaa ja siinä välissä lämmin skonssi täytteineen. Palanpainikkeeksi valitsimme molemmat kannulliset Earl Grey Strongia. Hotelliin oli lyhyt kävelymatka, jäin huilimaan kun Pirjo päätti lähteä vielä tuliaisostoksille.

Cookhouse Joe
Illalla käytimme taas bussikorttia ja ajelimme bussilla Piccadilly Circukselle saakka. Siitä kävelimme Sohoon ja jäimme burgereille mainioon Cookhouse Joeen, joka oli hämärä, meluisa ja tupatentäynnä. Kävelimme kotimatkan Victorian kulmille.
 

Torstaina oli aikainen herätys, emme ehtineet syödä edes hotelliaamiaista, kun oli jo lähdettävä Victorialle. Siellä ostimme mukaan paninit ja lähdimme junalla Gatwickin lentokentälle. Aivan turhaan hosuimme; lähtöporttimme ilmoitettiin vasta alle tunnin ennen lähtöä. Pääsimme kotimatkalle aikataulun mukaisesti ja Vantaan loskakeliin laskeuduimme jopa vähän etuajassa.