maanantai 11. syyskuuta 2017

Zilleskapelle ja Kreuz/Treis an der Mosel

Aamulla taivas oli pilvien peitossa ja alkoi sataa. Sääennuste lupasi kuitenkin sään selkenevän. Ennen puoltapäivää aurinko jo paistoikin ja lähdin päivän patikkamatkalle, tähtäimessä mäen päällä näkyvä pieni kappeli. Matkasta ei tulisi pitkä, mutta mäkiä oli luvassa tänäänkin. Hain ensin juna-aseman infopisteestä esitteitä mahdollista ensi kesän Mosel-patikkaa varten (Arjalle terveisiä!) ja alitin junaradan.

Ylitin Moselin ja Mapsin avulla yritin löytää patikkapolun alun. Se oli taas (ehkä jonkun viininviljelijän toimesta?) piilotettu näkymättömiin. Polku oli kapea ja lähes umpeen kasvanut, ei taida olla kovin suosittu reitti. Apostolien patsaat johdattivat minua aina vain ylöspäin.

Patikkapolkua oli mukava kulkea ja alhaalla avautuvat maisemat korvasivat pienen ponnistuksen. Ketään muuta ei ollut patikoimassa tätä reittiä. 

Zilleskapelle

Päästyäni kappelille pidin huili- ja kuvaustauon ja kävin pienessä kappelissa. Huomasin kivipolun jatkuvan ylöspäin muutaman askelen Jeesus-patsaalle. Kävin kuvaamassa senkin ja siitä polku jatkuikin ylös iltaisin valaistulle ristille. Nousu oli niin kapea ja jyrkkä, että kauhulla ajettelin alastuloa.

 Mäen päällä polku jatkuikin alas loivempaa rinnettä. Lähdin kävelemään sitä pitkin, polku muuttui kuraiseksi metsätieksi ja päätyi takaisin kappelille. Pääsin palaamaan Treisiin samaa mukavaa polkua, mitä pitkin nousin kappelille.

Kreuz
Kilometrejä ei ollut vielä paljon kertynyt ja halusin nähdä myös Burg Treisin. Laskeuduttuani alas kaupunkiin kävelin sen läpi ja lähdin etsimään polkua Treisin linnalle. Ensin kukkulan toista puolta, sitten toista. Jatkoin parin kauniin talon ohi, linna siinsi koko ajan yläpuolellani. 

Burg Treis

Jatkoin kävelyä alati nousevaa metsätietä ja näin tuttuja caminon simpukka-merkkejä. Huomasin olevani taas Mosel Steigillä. Palasin takaisin ja Mapsin avulla löysin reitin Burg Treisille, mutta se oli suljettu.

Pettyneenä palasin Treisiin, kävin kaupassa ja otin terassioluen yhdessä kylän harvoista auki olevista ravintoloista. Tämä kylä taitaa olla enemmänkin iltapaikka. Palasin alikulun kautta kämpille, istuimme Hannun kanssa hetken aurinkoisella pihalla ja suihkun jälkeen tein meille kevyen lounaan hyvän Mosel-viinin kanssa (lauserakenne sallii lukijan itse päättää, teinkö lounaan viiniä siemaillen vai söimmekö sen viinistä nauttien).

La Mula Pizzeria
Illalla ei ollut vaikea valita ruokapaikkaa; niin harva oli avoinna. Parin hudin jälkeen päädyimme La Mula -pizzeria/ravintolaan, jossa söimme hyvät pizzat. Iltakahville pysähdyimme kotiin mennessä Bike Inn Gasthausin terassille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti