maanantai 23. huhtikuuta 2018

Casanova - Melide - Arzúa 23,1 km

Melide
Olin hereillä pitkin yötä, vasta aamun varhaisina viileinä tunteina nukahdin kunnolla. Vanhempi suomalaisnaisista oli aloittanut kuorsauksensa jo iltakahdeksalta. 


Tällä taas pärjää!
Rasvaisen aamiaisen söin vasta Melidessä, kun taivas oli seljennyt ja alkoi olla kuuma. Huomasin sireenienkin jo kukkivan. Perhosia on näkynyt luonnossa jo muutamana päivänä.

Vasta tänään alkoi tulla vastaan niitä reppuselkiä, jotka kävelevät vain viimeiset 100 km saadakseen todistuksen caminosta. Kuulemastani päätellen jotkut eivät etsi hiljaisuutta tai yksinoloa (kuten minä), vaan puhuvat bisneksistään, työasioistaan, kellarin tyhjentämisestä tai muista varastointiongelmistaan.

Jossain vaiheessa tienviitta ehdotti kahta vaihtoehtoa ja seurasin sen suosittelemaa, kaunista metsäpolkua, joka ylitti joen kivistä tehdyllä "sillalla".

Ellen from Denmark
Saavuin Ribadisoon ja yllättäen Ellen istui yhden alberguen rappusilla. Hän oli kuunnellut kroppaansa (hartioitaan) ja lyhentänyt suunnittelemaansa päivämatkaa, kun hänelläkään ei ole mihinkään kiire.


Kävelin Ribadison läpi ja pidin sen laidalla juomatauon, ennen kuin jatkoin Arzúaan. 


Jalatkin nauttivat!
Arzúassa kaivoin kartan esille, kävelin läpi meluisan keskustan ja valitsin sen viimeisen majapaikan Da Fonten (10€) pienen kadun varrelta. Kalseat kunnalliset alberguet saivat nyt olla, tähän mukavaan majapaikkaan majoitun näillä näkymin yksin.

Restaurante Pulperia
Kävin suihkussa ja pesin pyykit, jotka ripustin italialaistyyliin liikuteltaville naruille ikkunan ulkopuolelle. Keskustassa tapasin aussipariskunnan, jonka kanssa olemme kävelleet monta päivää majoittuen samoihin kyliin ja amerikkalaismiehen, jonka vaimo oli Hospitalessa huonossa hapessa. Silloin he pelkäsivät joutuvansa keskeyttämään caminon ja palaamaan kotiin, mutta muutaman päivän lepo ja bussin käyttö olivat piristäneet rouvaa siinä määrin, että hän pystyi jatkamaan matkaa ilman kantamuksia. Kävin Pulperiassa syömässä mustekalat ja palasin Fonteen lepuuttamaan jalkojani.

Poikkesin läheiseen kirkkoon, jossa oli messu meneillään. Taas käteltiin kaikki naapurit. Tälläkin ehtoollisella jaettiin vain öylätit, viinit menivät parempiin suihin. 


Arzúa
Ilta oli vielä lämmin ja istuin aurinkoiselle aukiolle, jonne oli kerääntynyt muitakin vaeltajia. Aukiolla oli runsaasti paikallisia perheitä, jotkut lapsista vielä koulupuvuissaan. Loppujen lopuksi varsin viehättävä kaupunki. Cafeteatron terassilla tuplaespresso (doble ja kakunpala kaupan päälle) maksoi vain euron. Ei ole todellista!

Da Fonta
En saanut seuraa majataloon eikä tarvinnut kuunnella kenenkään kuorsausta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti